"Kaikki hyvät urut ovat yksilöitä"

Heikki Autio ja rakentuvat urut.

 Urkujen rakentaminen on yhä pitkälti käsityötä, jossa tarvitaan korvan ja käden tarkkaa yhteistyötä. Tikkurilan kirkon urkujen valmistuminen on nyt jo pitkällä. Urut rakentuvat naapurikaupungissa Espoossa, mistä ne siirretään osina Tikkurilaan. 

- Kun urkuja rakennetaan, niin kirkon ulko-ovet ovat aina se käytännön seikka, joka määrittää rakennettavien osien koon, huomauttaa urkurakentamo Veikko Virtasen toimitusjohtaja, urkujenrakentaja Heikki Autio. 

Parhaillaan työstetään paisutuskaappia ja urkujen varsinaista kaappia. Tikkurilan kirkon urkuihin vaikuttavat esikuvallisesti 1800-luvun loppupuolen urkurakentaja Zachariassenin urut. 

- Pillien mitoitus ja äänikertavalikoima on tyypillinen Zachariassenille, mutta nämä urut rakennetaan nimenomaan Tikkurilan kirkkoon, tänä aikana. Hyvät urut ovat yksilöllinen soitin, rakennettu tiettyyn tilaan ei vain ulkonäöltään, vaan myös sointi on sovitettu juuri sinne, Autio kuvailee.

Urut piirretään siis puhtaalta pöydältä, mutta ei niiden pystytyskään ole sarjatyötä. Urkupillit eivät myöskään soi suoraan tekijän jäljiltä, vaan äänittäjät tekevät niille soinnin. 

- Noin kuukauden kestävän pystytyksen jälkeen alkaa urkujen soinnin rakentaminen, joka on hyvin olennainen ja tärkeä vaihe. Joka ikisen pillin sointi sovitetaan urkujen ja salin kokonaisuuteen niin, että urut soivat siellä hyvin. Teemme tämän parina yhdessä kollega Juha Virtasen kanssa.

Tyylillisesti Tikkurilan kirkon urut ovat romanttiset. Tavallista tämän tyypin monipuolisille uruille on se, että peruskorkuisia äänikertoja eli värejä on paljon. Niitä yhdistelemällä syntyy uusia värisävyjä

-        - Romanttisen tyylin uruissa äänikerrat ovat enemmän kuin osiensa summa. Niillä on tietysti oivallista soittaa romanttisen ajan musiikkia, minkä lisäksi ne toimivat hyvin laulun säestyksessä.

Aution mukaan erityisen mieluista on ollut päästä rakentamaan ulkonäöltään moderneja urkuja kokonaan uuteen kirkkoon.

- Arkkitehti on ottanut hyvin vastaan ehdotukset. Tarkoituksena on, että urut toimivat myös salin koristuksena. Tällaisia urkufasadeja on rakennettu Euroopassa, mutta sanoisin, että Suomessa ei näin moderneja ole tehty. Fasadin on suunnitellut meillä urkujen rakentajaksi valmistunut Caspar Åkerblom, joka opiskelee parhaillaan myös arkkitehdiksi.

Urkujen rakentamiseen ovat tavalla tai toisella osallistuneet kaikki 10 urkurakentamon työntekijää, neljä heistä on tehnyt niitä päätoimisesti. Kaikkiaan henkilötyövuosia kertyy 2,5. Urkujen äänikertamäärä on 17 ja pillien lukumäärä 944.  Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että 20 pilliä on peräisin Pyhän Laurin kirkon urkuina aiemmin toimineista, sittemmin puretuista, vanhoista Zachariassen-uruista.

Urkurakentamo Veikko Virtasella on rakennettu vuodesta 1954 lähtien yli 180 urut. Rakentamon urkuja on siis varsin monissa kappeleissa ja kirkoissa, mukaan lukien Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja kappeli.

Urkurakentamossa myös huolletaan, restauroidaan ja peruskorjataan urkuja. 

- Jos urut ovat aktiivisessa käytössä, ne pitäisi huoltaa kanttorin ja seurakunnan vuoksi kerran vuodessa. Myös soittimen viritys korjataan yhtä usein, sillä jokainen kanttorin kaltainen ammatti-ihminen ja taiteilija ansaitsee kunnossa sekä vireessä olevan soittimen.   

Millaista työtä on urkujen rakennus? 

- Ammatteja on oikeastaan kolme: urkujenrakentaja, pillinrakentaja ja urkuäänittäjä. Äänittäjäksi ei voi tulla ilman, että on myös rakentaja. Tämä on niitä ammatteja, joissa on puuntyöstökoneista huolimatta vielä valtava määrä käsityötä. Tulos on aina uniikki, samanlaista fasadia kuin Tikkurilan kirkon uruissa ei ole rakennettu aiemmin, eikä rakenneta jälkeen.

Työ on monipuolista. Rakentamiseen liittyy metallitöitä, joissa ollaan tekemisissä urkujen koneiston pienten osien kanssa. Puutyöt puolestaan alkavat lankkujen kantamisella sirkkelille. Autiolle itselleen oli omaa alaa aikanaan miettiessä tärkeää, että työllä olisi tekemistä musiikin kanssa. Tie vei yliopiston musiikin tutkimuksesta ensin soitinrakennuskouluun ja sitten urkujenrakennuskouluun Saksan Ludwigsburgiin.

- Työurat ovat pitkiä. Tuntuu, että jos urkurakentamolle tullaan töihin, ei juuri vaihdeta.  Itse olen toimitusjohtaja, koulutukseltani urkujen rakentaja, sydämeltäni urkuäänittäjä, ennen muuta kiinnostunut uruista soittimena. Sointuvärit ja sointi ovat korvan ja käden yhteistyötä. Urkuja pitää mieluusti osata soittaa ainakin sen veran kuin äänitystä varten tarvitaan