Tikkurilassa soi kirkon carillonille ja uruille tehty kantaesitys

Säveltäjä Josué Moreno on luonut Tikkurilan kirkon carillonille eli tornikellopelille ja uruille yhteisöllisen teoksen Kävelemme yhdessä, hengitämme yhdessä. Poikkeuksellinen teos saa kantaesityksensä lauantaina 20.9. kello 18. Konserttiin on vapaa pääsy.

Esiintyjinä ovat Josué Moreno itse sekä Tikkurilan seurakunnan kanttori Samppa Laakso, urut.

Noin 50-minuuttinen teos jakautuu kahteen osaan ja siinä hyödynnetään niin carillonia, urkuja kuin näiden yhteissoitosta syntyvää jälkikaikua eli resonanssia, äänen värähtelyä tilassa.

Moreno on töissään kiinnostunut jaetuista julkisista tiloista, siitä, miltä niissä tuntuu olla, ja miten ihmiset tuovat niihin oman äänensä.

– Tikkurilan alue on hyvin erityinen paikka. Erityisesti se osa, jossa kirkko sijaitsee. Siellä vallitsee ainutlaatuinen tasapaino rauhallisuuden ja toiminnan välillä, ja ympärillä voi kokea monenlaisia asioita. Ääni kulkee kauniilla tavalla. Tuottamamme äänet, julkisten tilojen äänimaisema, kertovat paljon siitä, millainen yhteiskunta olemme. Pidän siitä, mitä kuulen kirkon ympärillä, säveltäjä luonnehtii.

Teos alkaa ulkona, jossa carillon soi vuorovaikutuksessa kaupungin äänien kanssa. Sen jälkeen yleisö kutsutaan sisälle kirkkoon, jossa urut liittyvät carillonin kanssa vuoropuheluun – ja tornikellopelin ääni kuuluu edelleen sisätiloihin. Vähitellen nämä kaksi soitinta alkavat resonoida yhdessä, ja elektroniset äänet sekä kaiut vahvistavat tätä yhteissointia.

– Viimeisessä osassa resonanssi muuttaa tilan ikään kuin pilven tai unen sisäpuoleksi – turvalliseksi tilaksi, jossa mielikuvitus, muistot ja havainnot voivat virrata vapaasti. Yleisöä rohkaistaan liikkumaan ja kokemaan ääni eri puolilta kirkkoa.

Säveltäjä sanoo, että paikalle voi jäädä, kunnes koko resonanssi hiipuu, ja tuntea, miten tilan ja alueen hahmottaminen on muuttunut.

Musiikki kuin tuuli kasvoilla

Morenon sävellystyössä tavoitteena ei ole sellainen musiikillinen kokemus, jossa kuulija kuulee säveltäjän ”sanovan jotain”.

– Tavoittelen musiikkia, joka koetaan kuin tuuli kasvoilla, kuin lämpö iholla, kuin sadeilman tuoksu ympärillämme, hän luonnehtii itse.

Carillonia ja urkuja säveltäjä kuvailee puolestaan ehkä vaikuttavimmiksi soittimiksi, mitä on olemassa.

–Ajattelin heti, että se on täydellinen soitin rikastuttamaan ympäröivää tilaa. Myöhemmin, kun työskentelin teoksen parissa, tapahtui dramaattinen ja traaginen tapaus, joka kosketti yhteisömme nuorimpia jäseniä. Tuo tapahtuma vaikutti voimakkaasti koko luomisprosessiin – ja elämään, hän sanoo.

Vantaalle kotiutunut, espanjalainen Moreno sanoo kokevansa yhä vahvemmin, että haluaa tehdä projekteja nimenomaan Suomessa ja antaa sillä tavalla panoksensa yhteisön hyväksi.

–Tämä paikka on muovannut taiteellista näkemystäni syvällisesti. Rakastan Tikkurilaa niin paljon, että olen jo saanut useita ystäviä muuttamaan tänne. Se tuo mukanaan myös suuren vastuun, mutta ennen kaikkea tunnen olevani osa yhteiskuntaa, joka ottaa työni vastaan ja antaa minun tehdä sitä, mitä teen.

Sibelius-Akatemiassa opettava Moreno on toteuttanut aiemmin äänitaideteoksia esimerkiksi Helsingin keskustassa rautatieaseman alikulkukäytävään.

Carillon eli tornikellopeli, on eri sävelkorkeuksille viritetyistä kelloista koostuva soitin. Kellopeliä soitetaan käsin ja jaloin soittopöydän avulla. Keski-Euroopassa tornikellopelejä on runsaasti, mutta suomalaiseen äänimaisemaan Tikkurilan kirkon kellopeli on tuonut jotakin aivan uutta. Kellojen toteutuksessa on ollut keskeisessä roolissa vantaalainen kirkontorniteknikko Supavit Nummelin.

Kirkon tornikellopeli koostuu 31 kellosta ja sillä voi soittaa miltei millaista musiikkia tahansa. Suurin, 450-kiloinen kello, on yksi Tikkurilan edellisen kirkon kelloista. Soittimen muut kellot on valanut hollantilainen Koninklijke Eijsbouts Klokkengieterij.

Kävelemme yhdessä, hengitämme yhdessä – kantaesitys Tikkurilan kirkon (Asematie 12 a) carillonille ja uruille la 20.9. klo 18–18.50. Vapaa pääsy.