Muusikolle pääsiäinen on työn ohella valoa, kärsimyksen pohdintaa ja näkökulmien etsimistä

  

Kuvassa: Vasemmalta oikealla Viitasen Piia, Teppo Lampela ja Iina Katila.

Kysyimme muutamalta Valoa kohti -konserttisarjassa esiintyvältä artistilta, mitä pääsiäinen heille merkitsee ja miten he kokevat hiljaisen viikon sekä kärsimysnäytelmän.

Laulaja Teppo Lampela aloittaa vastauksensa listaamalla aivan käytännön asioita.

-            – Pääsiäinen näkyy aikatauluasioina, terveenä pysymisen toiveena sekä työn kautta hiljaisen viikon teemojen levittäytymisenä oikeastaan koko suuren paaston ajalle. Ja kauan odottamanani valon lisääntymisenä talven jälkeen, hän mainitsee.

Lampela laulaa hiljaisella viikolla D. Buxtehuden Membra Jesu nostrin solistikaartissa Pyhän Laurin kirkossa.

-          – Hiljainen viikko on minulle aina uusien näkökulmien, valojen ja varjojen, etsimistä tarinaan, jonka niin monet haluavat kuulla vuosittain. Minulle passioperinne alkoi poikakuorossa vuonna 1978, joten kerrostumia alkaa jo olla!

Tikkurilan seurakunnan kanttori Iina Katila on alkanut valmistautua kiirastorstaiseen konserttiinsa jo hyvissä ajoin. Konserttisoittaminen kun poikkeaa aina jumalanpalveluksissa soittamisesta.

-         – Se vaatii runsasta urkujen ääressä istumista ja etukäteisharjoittelua. Pitää aloittaa riittävän ajoissa ja käyttää tarvittava määrä aikaa, sillä kyseessä ei ole mikään kolmen päivän projekti, joskus pitää alkaa valmistautumaan viikkoja ja jopa kuukausia ennen.

Harjoitusta vaaditaan, vaikka kyseessä olisi jo aiemmin soitettu musiikki, sillä se ei Katilan sanoin ”pysy sormissa” ikuisesti.  Kanttori soittaa Kiirastorstain Päivämusiikkikonsertissa Tikkurilan kirkossa Bachin urkumusiikkia.

-        – Pääsiäisen ajan konsertissa on erityinen tunnelma, joka hiljaisella viikolla on erilainen kuin vaikkapa pääsiäispäivän riemu. Tässä kiirastorstain konsertissani on hiljaisen viikon tunnelmaa, mutta lopussa myös toiveikkaita sävyjä.

Viitasen Piia: Pääsiäinen kutsuu pysähtymään ja hiljentymään

Viitasen Piia -folk-yhtyeen luotsaaja, laulaja-lauluntekijä Piia Viitanen, muistelee, miten lapsuudenkodissa pääsiäinen oli aina omalle äidille vuoden tärkein juhlapyhä joulun lisäksi. Varhaisesta hiljentymisen traditiosta on jäänyt jotakin artistin omaankin elämään. Muistikuvissa lapsuuden pääsiäisinä myös jostain syystä paistoi aina aurinko.

-            – Pääsiäinen kutsuu pysähtymään ja hiljentymään, ja itseäni puhuttelee se, että luonnossa tapahtuu usein samaan aikaan sama käsittämätön kuolleista herääminen, jota kristityt pääsiäisenä eri puolilla maailmaa juhlivat, Viitanen määrittelee.

Tänä pääsiäisenä lauluntekijää voi kuulla soolokonsertissa Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Hänen omiin pääsiäisperinteisiinsä on kuulunut jo vuosia lukea tai kuunnella katkelmia Juhani Rekolan Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun -kirjasta.

-            – Maailmassa tapahtuu tälläkin hetkellä aivan valtava määrä erilaista kärsimystä ja vääryyttä, ja vaikka kysymykset uskosta ovat itselleni tällä hetkellä ja ehkä ikuisesti kysymyksiä vailla varmoja vastauksia, ajattelen pääsiäisen sanomasta uskoakseni hyvin samoin kuin Rekola tuntui ajattelevan. Pääsiäinenhän nimenomaan ohjaa kysymään ja pohtimaan sitä, mitä hiljaisen viikon tapahtumat meille merkitsevät.         

Viitanen näkee, että pääsiäinen johdattaa kysymään, miten meidän tulisi suhtautua omaan ja läheistemme suruun sekä kärsimykseen, ja mitä tehdä niiden eteen, jotka kärsivät kaukana. Hän siteeraa Rekolaa, joka kirjoitti, että kärsimykseen ei sisälly sellaisenaan arvoa, eikä se jalosta tai kirkasta. ”Vain ihminen voi tehdä jotain kärsimykselle, Jumalan avulla. Meitä ei ole pantu rakastamaan kärsimystä vaan taistelemaan sitä vastaan kaikissa sen muodoissa.”

 – Näihin kysymyksiin ja ajatuksiin uskoakseni palaan myös tänä pääsiäisenä, Viitanen sanoo.   

Kaikki Tikkurilan seurakunnan pääsiäisen ajan Valoa kohti -sarjan konsertit 2025 Pyhän Laurin ja Tikkurilan kirkoissa löydät täältä. 

Kuvat: Viitasen Piian kuva: Tekla VályTeppo Lampelan kuva: Uzi Varon