Näkymiä hyviin tulevaisuuksiin haetaan Tikkurilan kirkolla

Tikkurilan kirkolla pohditaan kolmena keskiviikkoiltana, kuinka tuoda toivoa kriisiytyvään aikaan. Näkymiä hyviin tulevaisuuksiin -taidehetkissä nimetään professori Arto O. Salosen ja tohtori Saara Liljan johdolla ne keinot, joilla voi olla mukana tekemässä parempaa huomista. 

Kestävän hyvinvoinnin asiantuntija, professori Arto O. Salonen tunnetaan erityisen innostavana ja näkemyksellisenä puhujana. Tohtori Saara Lilja puolestaan tuo tilaisuuksiin paitsi kokemuksensa luonnontieteilijänä ja kestävän kehityksen rakentajana, myös luontoaiheiset valokuvansa, jotka toimivat tilaisuuksissa pohdinnan ja keskustelun virittäjinä. 

Näkymiä hyviin tulevaisuuksiin -taidehetket 2025 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12 a)

• Ke 22.1. klo 17 Valonsäteitä toivon tueksi (Huom. eri aika. Tilaisuuden jälkeen klo 18 voi halutessaan osallistua valokuvanäyttelyn avajaisiin.)

• Ke 29.1. klo 18 Kohti vahvempaa maailmaa

• Ke 5.2. klo 18 Tyyneyttä kiivauden keskelle

Joka kerralla Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen myös poimii ja esittää vankalla Raamatun-tuntemuksellaan lopuksi teemaan kytkeytyvän psalmin. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja niissä on kahvi- sekä mehutarjoilu. 

”Tulevaisuus tehdään nyt”

Taidehetkien tavoitteena on professori Salosen mukaan herättää keskustelua monenlaisista hyvistä tulevaisuuksista, joita kohti on sittenkin mahdollista kääntää niin omaa elämää, yhteisöjä kuin yhteiskuntaa. Siitä huolimatta, että elämämme aika on monelle huolten täyttämää. 

– Tulevaisuuteen liittyvät uhat ovat niin suuria, että ratkaisujen löytäminen tuntuu mahdottomalta. Tästä huolimatta on tosiasia, ettei tulevaisuus tule jostakin valmiina, vaan sitä tehdään tässä ja nyt. Muutoksen mahdollisuutta osoittaa esimerkiksi se tosiasia, että 150 vuotta sitten me suomalaiset elimme keskimäärin 40-vuotiaiksi, Salonen huomauttaa.

Professorin mukaan olennaista on tunnistaa sitä hyvää, jota elämässä on juuri nyt. 

– Monet asiat ovat hyvin, mutta eivät kaikki. Lunastamme paikkamme sukupolvien ketjussa tekemällä sen, mitä pitää tehdä ihmisen, jolla on tietoa niin paljon kuin meillä on. J. V. Snellmanin (1808–1881) mukaan sivistyneen ihmisen velvollisuutena on ymmärtää oman aikansa vaatimukset ja tarttua ihmiskunnan tärkeimpiin ja vaikeimmin ratkaistaviin ongelmiin, hän jatkaa. 

Tarkoituksena ei ole luoda katteetonta toivoa, mutta toisaalta toivoon ripustautuva elämä on välttämättömyys. 

– Ilman toivoa ei ole tulevaisuutta. Jäljelle jää vain epätoivoa ja synkkyyttä päin kääntyvä mieli. Toivottomuus mitätöi ja tekee ihmisestä voimattoman. 

Eikä unohtaa ei sovi, että toivon säilyttämisessä tarvitsemme myös toisiamme. 

– Yhteen hiileen puhaltamisen merkitys korostuu, sillä monien nykyajan ongelmien ratkaisut ovat yksittäisen kansalaisen ulottumattomissa. Tulevaisuuden toivoa rakentavassa yhteiskunnassa yksityinen sektori, julkinen sektori, kansalaisyhteiskunta ja media toimivat toisiinsa kietoutuneena kokonaisuutena. Ne tarttuvat kiinni tulevaisuudesta ja tekevät siitä hyvän päättäväisin ottein.

”Taidehetket täytyy itse kokea”

Salosen ja Liljan vetämä Taidehetkien sarja järjestetään Tikkurilan kirkolla nyt kolmatta kertaa. Lilja kuvaa aiempia kertoja hyvin onnistuneiksi.

–Taidehetkissä on ollut hyvä henki ja olemme saaneet paljon positiivista palautetta. Yleisö saa halutessaan osallistua keskusteluun ja oikeastaan luontovalokuvien ja yhteisön yhteistyössä syntyy aina jotain ainutlaatuista, jota ei voi pukea sanoiksi, vaan se pitää itse kokea, hän kuvailee.
Liljalla on itsellään luonnontieteilijän tausta. 

–Viime vuodet olen kehittänyt uudenlaista tapaa ymmärtää luontosuhdetta vahvemmin. Taidehetkissä keskustelemme professori Arto O. Salosen kanssa luonnontuomista näkökulmista myös tunteiden ja muistojen maailmoista, jotka auttavat meitä tässä ajassa.

Taiteen Lilja näkee yhdistävänä voimana väärinkäsitysten ja polarisaation leimaamassa ajassa, taiteen kun voi kukin kokea tavallaan. 

–Olen itse kovin aloittelija taiteen maailmassa ja oikeastaan amatööri. Amatööri sana tulee latinankielisestä verbistä amare, joka tarkoittaa rakastamista. Rakastan luontoa ja tunnen tieteellisen puolen luonnosta, mutta taide mahdollistaa tunteiden kytkemisen teemaan ja siksi valokuvataide on minulle niin merkityksellistä.

Saara Liljan luontoaiheisia valokuvia on esillä näyttelynä Tikkurilan kirkon aulassa 22.1. alkaen. 

Professori Arto O. Salonen on kestävän hyvinvoinnin asiantuntija. Hän työskentelee professorina Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisessä tiedekunnassa, on Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen ja Snellman-kesäyliopiston tiederehtori.

Itseoppineella valokuvataiteilija Saara Liljalla MMT, FM, on opettajan ja luonnontieteilijän tausta sekä pitkä kokemus kestävän kehityksen yhteiskunnan rakentamisesta – niin hallinnon, koulutuksen kuin tutkimustyön puolelta. Lilja on perehtynyt erityisesti ilmastonmuutokseen, vihreään siirtymään ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Hän on väitellyt metsien ennallistamisesta.

Kuvat: Sakari Röyskö (Arto O. Salonen), Markku Pihlaja (Saara Lilja) ja Saara Lilja (luontokuva)