Vanhassa kirkossa moni asia on arvoitus – vaan välillä kuva tarkentuu

 

Tikkurilan kirkon rakennusvaiheet ja tiedot on kirjattu tarkasti. Pyhän Laurin kirkosta kuvaa piirtävät arkeologia ja eri kirjalliset lähteet. 

Tikkurilan kirkon tunnemme tarkasti. Tiedot taideteosten tekijöistä, mitoista, pääarkkitehdista tai vaikka materiaaleista on myös tallennettu, ja ne toivottavasti säilyvät tuleville polville. Toisin on kuitenkin vanhojen kirkkojen, kuten alueen toisen kirkon, Pyhän Laurin kirkon, kohdalla. Keskiajalla rakennetussa kirkossa on paljon sellaista, mitä emme voi varmuudella muistaa tai tietää. Mutta mikä jännittävintä, aina välillä selviää jotakin ihan uutta!

- Tai sanoisin ehkä niin, että kun johonkin asiaan paneudutaan, tieto tarkentuu, kuvailee Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto käsitysten muuttumista.

Käsitykset menneestä ovat ehkä kulkeneet ensin eteenpäin muistitietona, mutta sittemmin tutkimus tuo kuvaan selkeyttä. Myös Pyhän Laurin kirkon kohdalla niin arviot sen rakennusajasta kuin vaikkapa alttaritaulun tekijän henkilöllisyydestä ovat tarkentuneet.

Kuka maalasikaan alttaritaulun?

Pyhän Laurin kirkon alttaritaulu on monelle sukupolvelle jo tuttu. Tiedossa on kyllä ollut, että signeeraamattoman taulun lahjoitti kirkolle Herttoniemen kartanon omistaja Abraham Stjernschantz.

Pitkään arveltiin, että Leonardo da Vincin kuulun Pyhän ehtoollisen mallin mukaan maalattu alttaritaulu olisi mahdollisesti ollut Robert Wilhelm Ekmanin maalaama. Oletus olikin pätevä, ja Ekman 1800-luvun puolivälin tuotteliaimpia taiteilijoita, mutta nyt on selvinnyt, että taulun tekijä oli todennäköisesti sittemmin unohdettu naistaitelija, Ingeborg Malmström-Wallenius. Monipuolisesti lahjakas taiteilija (1832–1919) oli Ekmanin oppilas.

Tieto Malmströmin (os. Wallenius) maalaustyöstä on selvinnyt muun muassa Walleniuksen ja Zacharias Topeliuksen välisestä kirjeenvaihdosta, ajan sanomalehdistä ja Magnus von Wrightin päiväkirjamerkinnöistä. Anita Kyrklund ja Pia Vuorikoski ovat kirjoittaneet aiheesta mainion artikkelin ”Pitäjän kirkon alttaritaulun tekijäksi paljastui unohdettu naistaiteilija”. Artikkeli löytyy teoksesta Helsingin pitäjä - Vantaa 2023. 

Yhtä kaikki, vaikka tekijästä on ollut epäselvyyttä, on alttaritaulu ehtinyt käydä tärkeäksi jo monille sukupolville!

Kadonneet kuvat ja kruunu

Emme tiedä aivan tarkalleen, miltä Pyhän Laurin kirkon kirkkosali on keskiajalla näyttänyt. Menneen hahmottamista vaikeuttaa katastrofi, joka kohtasi pitäjää aamulla 1893. Kirkon sytytti tuleen vaurio keskuslämmitysjärjestelmän ullakon läpi johdetussa piipussa. Palosta jäivät kiviseinät ja irtaimistoakin ehdittiin pelastaa, mutta jälleenrakennustyö oli väkisin laaja. Arkkitehti Theodor Höjerin johdolla uusgoottilaiseen tyyliin tehty jälleenrakennus muokkasi kirkosta ainutkertaisen yhdistelmän eri aikakausia.

Silloin tehdyt komeat katto- ja seinä maalaukset ihastuttavat vielä tänä päivänäkin. Kirkossa oli kuitenkin ollut jo aiemmin maalauksia, tosin välillä piiloon kalkittuina. Jälleenrakennuksen yhteydessä näistä vanhan maalauskuvaston aiheista tunnistettiin vain joitakin. Historioitsija Tapio Salminen listaa Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika -teoksessaan evankelistojen symboleita härkää, kotkaa ja leijonaa esittävät kuvat, Toursin piispa Martinuksen taka-alalla olevine lintuineen ja siivekkään lohikäärmeen. Lisäksi erottui kuva, jossa oli miehiä pöydän ympärillä - ehkäpä kauppaa käymässä. 

Pyhän Laurin kirkossa ennen sen paloa olleista kahdeksasta veistoksesta puolestaan neljä on säilynyt. Kirkossa ovat tänäkin päivänä esillä puiset pyhimyspatsaat Maria ja Jeesus-lapsi 1400- ja 1500-luvun taitteesta, Pyhä Dominicus 1400-luvun lopulta sekä tuntematon lyypekkiläistä työtä oleva naispyhimys

1400-luvun puolivälistä. Onnettomuuksiaan sureva Job-veistos on Kansallismuseon kokoelmassa.

Varmuudella ei voi tietää, miten hehkuvat värit näissä nykyään puun värisissä veistoksissa on ollut tai miltä Marian päässä ollut kruunu on aikoinaan näyttänyt. Mutta aina saa kuvitella!

Salaperäinen Pernajan mestari

Nykytiedon valossa Vantaan Pyhän Laurin kirkko on todennäköisesti rakennettu 1450-luvulla, aiemmin kuin ennen luultiin.

Jopa se on kuitenkin epäselvää, kenen suunnittelutyötä ja käsialaa kirkko alkujaan on. Sen kuitenkin uskotaan yleisesti voivan olla niin kutsutun Pernajan mestarin kirkkoja. Pernajan mestari on saattanut  olla useampia keskiaikaisia kirkkoja Suomeen suunnitellut yksittäinen henkilö tai ryhmä, yleisemmin puhutaan yhtenäisestä tyylisuunnasta. Arkeologi ja keskiajan kivikirkkojen tutkija Markus Hiekkanen on arvioinut, että kyseessä on voinut olla Saksasta saapunut rakennusmestari.

Samaa mestarin tyyliä ja kirkkojen rakennusaaltoa edustavat Suomessa Porvoon tuomiokirkko, Pernajan kirkko, Sipoon vanha kirkko ja Pyhtään kirkko.

Kiehtovaa, eikö?

Elina Kuitto, tiedottaja

Kaksi kirkkoa faktoina

Kirkon suunnittelija

• Vantaan Pyhän Laurin kirkko: Mahdollisesti ”Pernajan mestari”. Jälleenrakennus palon jälkeen Theodor Höjerin johdolla
• Tikkurilan kirkko: Arkkitehtitoimisto OOPEAA pääsuunnittelijanaan Anssi Lassila

Valmistumisvuosi

• Vantaan Pyhän Laurin kirkko: Rakennettu todennäköisesti 1450-luvulla
• Tikkurilan kirkko: Vihittiin käyttöön tammikuussa 2021

Kirkon taide

• Vantaan Pyhän Laurin kirkko: Puuveistosten tekijöitä emme tiedä. Alttaritaulun on maalannut  Ingeborg Malmström. Alttarin yläpuolisen lasimaalauksen on lahjoittanut konsulinna Maria Ekman tulipalon jälkeen vuonna 1894. Maalauksen valmistaja on tukholmalainen Neumann & Vogel.            
• Tikkurilan kirkko: Kirkon taiteen ovat toteuttaneet taiteilija - arkkitehti- kaksikko Partanen & Lamusuo. Kirkon tekstiilit ovat Helena Vaarin käsialaa.         

Kuvat: Vantaan seurakuntien viestintä, Tuomas Uusheimo