Erityisruokavaliot pistävät monen perheen talouden tiukille

Kallistuneiden ruoan hintojen lisäksi lapsiperheille paineita tuovat odottamattomat elämänmuutokset, asumiskustannukset ja esimerkiksi korkeat harrastusmaksut, toteavat diakoniatyöntekijät.

-          Etenkin erityisruokavalioiden ruuat, vaikkapa gluteeniton ruoka, ovat kallistuneet. Hintojen nousu koskee kaikkia asiakkaitamme. Lapsiperheillä ehkä korostuu se, että siinäkään tilanteessa, kun rahat ovat lopussa, ei kalliista vaipoista ja vauvanruuista voi tinkiä, Tikkurilan seurakunnan diakoni Marjo Suorsa pohtii.

Pääkaupunkiseudulla myös asuminen aiheuttaa ison loven lompakkoon, eikä suuren vuokra-asunnon tilalle välttämättä helposti löydy pienempää.

Diakoniatyöntekijät tunnistavat vastaanotoltaan etenkin elämänmuutosten lapsiperheille aiheuttamat äkilliset kriisit.

-          Esimerkiksi avioerossa voidaan usein pudota hetkelliseen välitilaan ennen kuin tuet ja muut asiat saadaan liikkeelle, Suorsa avaa.

Samoin on tietysti myös, jos lapsi sairastuu.

-          – Toinen vanhempi voi joutua olemaan sairaalassa lapsen kanssa. Ja yksinhuoltajaperheessä joutuu miettimään ihan kaiken uusiksi. Onko tukiverkkoa? Voivatko mummit, tädit tai isommat sisarukset hoitaa lapsia?

Usea harrastus on hintava

Vaikka inflaatio itsessään ei välttämättä olisikaan diakoniatyön asiakkaiden ongelmien juurisyy, lisää se paineita ja puhuttaa. Diakonissa Hanna Raunu huomauttaa, että taloudellisesti hankalina aikoina suunnitelmallisuudesta ja hävikin vähentämisestä tulee ruokamenojen kohdalla melkein välttämättömyys. Jos kaapissa pystyy pitämään tiettyjä perusaineksia ruuanlaittoa varten, syntyy ajan myötä säästöä.

-         –Jos taas ei oikein itse osaa valmistaa ruokaa, on elämä väkisin kallista ja epäterveellistäkin, Raunu sanoo.

Vähävarainen perhe joutuu pohtimaan myös lasten harrastusmaksuja ja ehkä myös tasapuolisuutta lasten kesken. Tukea lapsen harrastuksen jatkumiseen voi hakea toimeentulotuen tai esimerkiksi Valio Akatemian stipendien muodossa. Diakonissa Mirja Jalo toteaa, että mahdollinen avustaminenkin tapahtuu kuitenkin usein hieman jälkijättöisesti.

-       –   Jos lapsi erottuu siinä, että seuravaatteet eivät ole käytössä samaan aikana kuin muilla, voi se tuntua tosi kovalta. Harrastukset ovat kyllä mietityttäneet itseäni. Jos ei harrastemaksuja saada maksetuksi, niin myös järjestöt menevät konkurssiin ja lasten harrastusmahdollisuudet katoavat, hän pohtii.

Välittävän vanhemman läsnäolo kantaa

Diakoniatyöntekijät haluavat nostaa esiin seurakunnissa tehtävän perhe- ja nuorisotyön yhtenä ilmaisena tai osallistumismaksuiltaan tietoisesti kohtuullisen matalana pidettynä vaihtoehtona. Muiden lapsiperheiden näkeminen perhepäivässä tai -kerhossa voi olla korvaamaton henkireikä ja vertaistuen lähde. Kouluikäisille puolestaan on ilmaisia kerhoja ja lapsiperheille kohtuullisesti hinnoiteltuja muskareita. 

Seurakuntien diakoniatyön rahalliset auttamismahdollisuudet ovat varsin rajalliset, mutta diakoniatyöntekijät rohkaisevat tulemaan keskusteluavun piiriin – mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Diakonissa Jalo sanoo olevansa huolissaan erityisesti siitä, että monet nuoret perheet tuntuvat suhtautuvan tällä hetkellä hyvinkin toivottomasti tulevaisuuteen.

-        –  Sitä kuitenkin painotan, että välittävien vanhempien läsnäolo arjessa kantaa vaikeiden aikojen yli, hän rohkaisee.